keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Koh Phangan

Sitten me vihdoin saavuttiin talle kuuluisalle Full Moon Party saarelle. Koh Phangan siintaa kauniina jalkojen alla ja hiekka on pehmeaa kuin vastaostettu Ikean paksu tyyny... Tosiaan oltiin kolmisen paivaa tuossa Koh Samuillakin, niin paljon menoa ja meinikia ettei sielta ehtinyt kirjoitella oikeastan mitaan.

Vahan kuitenkin tunelmia Samuiltakin on hyva kirjoittaa, oli se taas Phuketin jalkeen taydellinen paikka vahan rentoutua ja siina sivussa kuitenkin menna kuin tuulispaa. Surat Thani oli hiljainen. Kuolemanhiljainen vaikka onkin yksi etelan suurimpia kaupunkeja. Kukaan ei tuntunut ymmartavan englantia mutta eihan se meita haitannut. Oltiin vahan kavelemassa paikallisten joukossa ja yritettiin loytaa paikka josta yksi Singha olisi saatu, mutta eihan sellaista istuskelupaikkaa sielta loytynyt. Mutta norsua syotin jos se yhtaan lohduttaa. Hotelli oli ihan mukava ja seuraavana paivana sitten lahdettiinkin taas vahan isommalla bussilla kohti laituria. Naiden paatit on kylla lahetetty tanne Suomesta sodan jalkeen...

Samui oli taas turistisaari vaikka vertaa, hihasta vetelijoita ja mita kuuluu huutoja tuli joka puolelta. Eihan sita ns. suomea jaksa talla kuunnella, yritin selitaa heille etta englantia kiitos, ei mitaan hoonon soomen yritysta. Ollaan kuitenkin Thaimaassa. Hiukan jain sanattomaksi massaaaage episodin jalkeen. Yeah, I have a bungalo over there. I can massaaaaage you in your room... NO THANKS! Siella naiset yritti kaapata kainaloon vaikka naisseurueessa olin jo valmiiksi. Sori kaverit, mieluummin suomalainen kuin taalta thaimalainen. Eihan naista silti tiennyt kuka oli nainen ja kuka mies. Meikkia kaikilla. Vietettiin vahan Reetan synttareita, pistettiin hienommat puvut paalle ja lahettiin syomaan. Tulihan maistetua sitten milta krokotiili maistuu. Se on kuin meripossu. Eipa sita paremmin osaa kuvailla mut pirun hyvaa lihaa talta saa tuollaisesta ravintolasta. Nyt on sitten kassissakin Thaimaalainen juhlavampi asustus, hyvin hengittavaa kangasta ettei ihan kuole. Kallishan tuo ruokailu oli, mutta oli se sen vaarti. Maksoi nelisenkymppia, pikkaisen alle euroissa, kolmen hengen ruokailu alkupaloineen ja juomineen. Siita sitten vahan ulkoilemaan brittityttojen kanssa mutta tulihan siina vasy ja eikun nukkumaan ettei paase rapula iskemaan.

Seuraava paiva meni sitten maatessa rannalla, ja vahan Jet Skiita koittamassa. Voisko joku ostaa mulle vesiskootterin kiitos. Olisin tosi tyytyvainen. Vahan meinattiin et mitenkas kay kun seuraavana paivana oli lahto pois Samuilta ja brittitytot lahti vahan ulkoilemaan... Niillahan oli sitten menyt viiteen saakka aamuyolla ja voivoi niita kahta krapulaista kun bussi oli niin tayna etta joutui seisomaan ja oneksi tuo pikkupaati ei hirveasti heilu tuossa merella... Ostelin muuten Samuilta itselleni aika komian rannekorun. Jos se on kadessa viela Suomeen tultaessa, on hintansa ansainnut kun enhan ma saa tata ollenkaan auki. Mut saa olla siina, ei mulla vaan ole niin napparia kasia.

Koh Phangan, ihanat ranat, taydellinen asutus ja pool partyt. Tanne tosiaan koko ajan tulee lisaa porukkaa saarelle, Full Mooneihin mitka on lauantaina odotetaan ainakin pariakymmenta tuhatta ihmista. Olishan tuolla Magic Mushroom Mountain. Mut jos jatetaan se valista. Eilen tosiaan vedettiin aikamoiset allasbileet ja niinkuin Layton asian ilmaisi, Today I'm feeling good, tomorrow I'm feeling shiiit... No mutta ei se tahtia haittaa, heitin suuhun leivan amulla ja paiva on taas kaynnissa. Palataaaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti