perjantai 22. lokakuuta 2010

Työ

Heipä hei taas kaikki
Olisi aika kirjoitella blogia kun huomasin ettei tätä ole tullut vähään aikaan tehtyä. Nyt on sitten tullut syvennyttyä työelämään. Nyt voisin vähän selittää enemmän tästäkin, vaikka hiukan taisin siihen jo aikaisemmin perehtyä. Toimistomuuttoja, muokataan erilaisia toimistoseiniä ja työtasoja ja niitä sitten asennellaan paikalleen. Kyllähän tuosta aikaisemmasta työkokemuksesta taisi olla jotain hyötyä, kun nykyään työlapuissa lukee: KALLE REQUIRED! Eli Kalle tarvitaan. Sitten työlaput annetaan suoraan mulle ja pikku ryhmä. Taidan ensi tai sitä seuraavaan palkkaan saada palkankorotuksen jos yhtään noiden puheet pitävät paikkansa. Kyllähän kestikin kaikki kaksi viikkoa ennenkuin ollaan pikkutyönjohtaja. Ei ihan vielä virallinen, mutta sellainen titteli kuulemma on :) Kun eihän nämä raukat osaa käyttää työkaluja ja vähän noita metalleja pitää muokkailla. Pääsin myös hitsaamaan vanhalla en tiedä minkä merkkisellä hitsikoneella. Mielenkiintoinen kokemus kun koneessa oli ainoastaan suuri ja pieni puoli. Joku vähän kokeneempi ehkä voi kertoa millä vuosisadalla noita käytettiin. Kun Egyptiä rakennettiin, pyramidikivet kenties noilla hitsattiin kiinni? Keltainen 20kg painava mötikkä. Jos tuo paino riittää. Voipi olla että lähemmäs 35kg. Olen ollut myös työpaikoilla töissä, ettei pelkkää verstaalla oloa ole ollut. Iltavuoroakin tullut tehtyä.

Tästä blogista piti kertoa, että jos kommenttia haliuatte pistää, se kysyy kyllä profiilia, mutta pistäkää se anonyymi niin ei tarvitse mitään profiilia luoda vaan käy kommentoiminen näppärästi. Pieni välihuomautus vain.

Tänään lähdin vähän aikaisemmin töistä, oli niin kaunis ja lämmin päivä. Sain työt valmiiksi vähän aikaisemmin vaikka pomo ihmetteli että mites se oli mahdollista. Tein homman yksin ja hän oli laskenut 8-9h kahdelta mieheltä. Eipä näiden työntekijät taida olla mitään nopeuden huippuja. Pitäisi huomenna ehkä tehdä makaroonilaatikkoa. Tällain asiasta täysin keppihevoseen. Haluisin myös hypätä Australiassa ollessa laskuvarjohypyn. Ja tietysti surffaamaan ajattelin opetella. Niinkuin kaunis tyttöystävänikin haluaisi sen oppia. On tämä ihanaa elämää vaikka työt välillä onkin mitä on. Hiukan erilaista, mutta tykkään maisemanvaihdoksesta. Nautin olostani täysin. Ajattelin tähän vain nyt heittää ajatuksia mitkä ei liity yhtään mihinkään, mutta kertoo hiukan olotilasta. Eikä ole tullut yökerhoissa pompittua. Ehkä joskus pitää käydä ne tarkastamassa, mutta tosi vähän alkoholia muuten tullut kulutettua. Tietysti vähän lauantaisin ja parina vähän enemmän, mutta kuitenkin järkevästi.

Täällä on muuten talo, joka on ehkä 75-kerroksinen, en tiedä tarkkaan, mutta sen ulkopuolella menee lasinen hissi. Siinä on myös lasinen pohja.

Hyvää yötä

tiistai 12. lokakuuta 2010

Koti

Matka on edennyt siihen vaiheeseen että nykyään asutaan rauhallisella alueella South Melbournessa joka on kävelymatkan päässä keskustasta, riippuen tietysti kävelijästä. Asunto on huone, jossa löytyy vessa ja suihku. Keittiötilat jaetaan muutaman muun kanssa, mutta omaa rauhaa täällä saa ihan mukavasti, toisin kuin hostelleissa. Ja nyt tämä on järkevän hintainen ja pysyvä. Tuntuu rauhoittavalta ajatukselta.

Työt jatkuvat taas huomenna, toimistomuuttoja pitäisi tehdä. Tylsää hommaa, myönnetään ja pää meinaa hajota. Silti saan alottaessani enemmän palkkaa kuin koskaan entisessä työssäni Suomessa missä kuitenkin olin jonkinlaisessa päättävässä asemassa. Tuolla kaikki kerrotaan ja mitään ei tarvitse itse tajuta. Mahtaako jossain olla jotain väärin kun tätä yhtälöä miettii? Eikä tämä niin paljoa kalliimpi maa ole, että se sillä voisi selittyä. Suomalaisia vaan ei saa koskaan päästää rikastumaan tai saada sitä elintasoa mitä he yrittävät työllään saavuttaa. Täällä se ehkä voisikin jopa onnistua.

Meillä ehkä on auto. En vielä tiedä mutta kaveri lupaili autoa lahjoittaa kun muuttaa Kanadaan eikä sitä tarvitse. Sai sen joskus ilmaiseksi ja nyt meinasi että me voitaisiin se ottaa. Ei haittaisi yhtään vaikka keskustassa en suostu täällä ajamaan. Mä en tajua miten nää pystyy täällä kääntymään. Kai niillä joku systeemi on mitä en vielä ole oikein tajunnut. Mutta hyvin ne tuolla menee. Ulko-osat on melkein samanlaista liikennettä kuin Suomessa, ottaen huomioon tietysti tuo vääränpuoleinen liikenne.

Kaupunki on vieläkin kaunis ja mahtava paikka olla, katsotaan myöhemmin taas miltä näyttää

lauantai 2. lokakuuta 2010

Täydellinen kaupunki

Melbournessa on jo vierähtänyt viikko ja satumaiset maisemat, tai oikeastaan elokuvamaisemat on avautunut joka aamu eteen kun on silmänsä avannut. Aluksi yöt vietettiin hostellissa parempaa odotellessa. Pakko myöntää että hostelliasuminen ei maistunut niin kauhean ihanalta. Hostellin tuoksu, tuo ah, niin ihanat mädäntyneet hedelmät aulassa pompsahtivat nenään joka kerta kun päätit sisälle tulla. Mutta plussaksi pitää sanoa, saatiin ilmaiset kaljat sisäänkirjautuessa.

Hostelli tosiaan vaatii hiukan totuttelua, kun yksityisyyttä ei niinkään ole kun jaat huoneen muutaman muun kämppäkaverin kanssa ja hintakaan ei ole mikään halvin mahdollinen. Lokakuun 9 päivä avaa ovet uuteen maailmaan, kun pääsemme muuttamaan omaan "asuntoon." Se on lukittava huone, jossa on parisänky ja televisiot, sekä tietysti oma vessa ja suihku, mitä nautintoa hostelli ei tarjonnut. Siellä suihkussa sai ihanasti joko todella kylmää tai todella kuumaa vettä. Varaa kuitenkin valita.

Kaupunki silti on mahtava. Se on kuin elokuvista jossa korkeat pilvenpiirtäjät maalaavat taivaanrannan täyteen. Uskomaton näky yöllä, kun tähän pallonpuoliskoon tulee pimeä kesälläkin. AFL:n finaalin takia, eli Grand Finals, oli kaikki hostellit buukattu aivan täyteen joten piti etsiä vaihtoehtoista asumista. Sehän löytyi Prestonista, n.10km päässä kaupungin keskustasta. Ainoa vaihtoehto oli tietysti sviitti, joten meillä on järjettömän kokoinen huone parvekkeella ja oma poreamme huoneessa. Vähän suuren maailman tuntua, eikö? Reeta sai töitä kahvilasta, joten itsekin sellainen tarvitsi hankkia. Muutaman päivän olin töissä vähän huonekaluja siirtelemässä, jolloin pidin myös kahden miljoonan dollarin arvoista Van Goghin taulua kädessäni. Olihan se ihan kivan näköinen... Maanantaina pitäisi kuitenkin alkaa vähän paremmin palkattu (puolet) työ, joka myös olisi jatkuvaa, ennenkuin löydän jotain kivempaa ja vielä paremmin palkattua. Vaikka onhan tämäkin jo ihan ok. Mutta muuttoa kämppään odotellessa ja varmaan ensi viikolla töitä tehdessä menee päivät. Huomenna sunnuntaina vielä Raviradalle juhlimaan kaverin synttäreitä niin tämä viikko on pulkassa.