tiistai 9. marraskuuta 2010

Elämää

Nyt on näköjään vierähtänyt jo tovi täällä ollessa, ei sitä ajan kulua edes oikein huomaa. Huomannut myös stressitason laskun siitä kun Suomesta lähdin, hiukset pysyvät päässä ja elämä on paljon rauhallisempaa. Ei tarvitse murehtia asioita niin paljon. Meillä on täällä mahtavia kavereita, niiden kanssa tulee viikonloput vietettyä ja viikkoillat menee vähän arkisimpien olojen parissa. Vieläkin etsin jotain toista työtä, vaikkakin eihän tässä kaupungissa niin hirveän kauaa enää olla. Mutta kun on mahdollisuus parempaan, siihen pitää mielestäni aina pyrkiä. Ja jokainen asia mikä auttaa elämässä eteenpäin, parempaan elämään, se on tavoittelemisen arvoinen asia.

Vapaapäivä ja tiistai. Tänään olisi leffat halvempia kuin muulloin koska tiistai on erikoispäivä elokuvissa. Voisipa jopa harkita menemään, koska muuten leffat täällä on vähän liian kalliita mun makuun. Tietokone on vähän reistaillut viime aikoina, niin ei ole päässyt mitään tämän kanssa tekemään, huomaa kuinka arvokas kapine tämä todellisuudessa on. Työnhaku, kartat yms auttavat jokapäiväisissä askareissa.

Täällä olisi niinpaljon tekemistä, hiukan pitää nyt kyllä kerryttää lompakkoa että niistä pääsee nauttimaan, mutta tavoitteena on tästä kaupungista lähtiessä olisi varaa mennä tekemään jotain huisin hauskaa. Se talo josta puhuin aikaisemmassa blogissa, onkin 88 kerrosta korkea. Sinne hissillä ylös niin voi maisematkin olla jo aika mielenkiintoisia. Pääsin jo kerran töistä tullessa aikamoisen sillan päälle, josta näkymät oli myös mahtavat. En tiedä mutta veikkaan että Juutinraumalta olisi näkymät yhtälailla korkealla.

Mutta nyt, lähden keskustaan ja palaan taas asiaan kun saan hiukan mietittyä mitä tässä ollaan oikein puuhailtu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti