Matka on edennyt siihen vaiheeseen että nykyään asutaan rauhallisella alueella South Melbournessa joka on kävelymatkan päässä keskustasta, riippuen tietysti kävelijästä. Asunto on huone, jossa löytyy vessa ja suihku. Keittiötilat jaetaan muutaman muun kanssa, mutta omaa rauhaa täällä saa ihan mukavasti, toisin kuin hostelleissa. Ja nyt tämä on järkevän hintainen ja pysyvä. Tuntuu rauhoittavalta ajatukselta.
Työt jatkuvat taas huomenna, toimistomuuttoja pitäisi tehdä. Tylsää hommaa, myönnetään ja pää meinaa hajota. Silti saan alottaessani enemmän palkkaa kuin koskaan entisessä työssäni Suomessa missä kuitenkin olin jonkinlaisessa päättävässä asemassa. Tuolla kaikki kerrotaan ja mitään ei tarvitse itse tajuta. Mahtaako jossain olla jotain väärin kun tätä yhtälöä miettii? Eikä tämä niin paljoa kalliimpi maa ole, että se sillä voisi selittyä. Suomalaisia vaan ei saa koskaan päästää rikastumaan tai saada sitä elintasoa mitä he yrittävät työllään saavuttaa. Täällä se ehkä voisikin jopa onnistua.
Meillä ehkä on auto. En vielä tiedä mutta kaveri lupaili autoa lahjoittaa kun muuttaa Kanadaan eikä sitä tarvitse. Sai sen joskus ilmaiseksi ja nyt meinasi että me voitaisiin se ottaa. Ei haittaisi yhtään vaikka keskustassa en suostu täällä ajamaan. Mä en tajua miten nää pystyy täällä kääntymään. Kai niillä joku systeemi on mitä en vielä ole oikein tajunnut. Mutta hyvin ne tuolla menee. Ulko-osat on melkein samanlaista liikennettä kuin Suomessa, ottaen huomioon tietysti tuo vääränpuoleinen liikenne.
Kaupunki on vieläkin kaunis ja mahtava paikka olla, katsotaan myöhemmin taas miltä näyttää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti